Kahdeksan vuotta myöhemmin SPV juhlii Suomen mestaruutta. Pitkä työ on palkittu viimein. Seinäjoella on tehty pitkäjänteistä ja tavoituksellista työtä. Muutaman viime kauden aikana on puhuttu siitä, kuinka Pohjanmaalla liikkuu raha. Puhutaan jonkinlaisesta ostojoukkueesta lajissa, jossa raha ei liiaksi liity. Kaikki “ostetut” pelaajat toki vakuuttelevat sitä, että mitään rahaa ei tule. Talkootöillä mennään.

Puheisiin suhtaudun varauksella, mutta yksi asia on selvä. Pelkällä rahalla ei pelaajia liikuteta. Seurassa on tehty hyvää duunia jo vuosikausia. Imua olisi varmasti myös ilman pientä kiihoketta, joka näkyy lompakossa. SPV on hilannut itsensä Suomen huipulle porras portaalta. Vaikka joukkue on muuttunut aina hieman edellisvuodesta, on valmennus ja pelaajarunko pysynyt kasassa. Se on tärkeintä menestyvää joukkuetta rakentaessa.

Mr. SPV Tommy Koposesta puhuttaessa nostetaan usein esille miehen uskonnollinen tausta. SPV:stä on tullut myös pienimuotoinen myytti sen suhteen, ettei seuran nimissä järjestettävissä saunailloissa juoda alkoholia lainkaan. Spekulointi on aika iltapäivälehti-tasoista tavaraa, mutta kelpaa tarvittaessa, jos joukkue ei menesty.

Nyt se menestyi. Nyt Koponen toteutti unelmansa. Hän teki pitkään työtä samojen naamojen kanssa. Koko liigauransa SPV:ssä pelannut Tuukka Kiviranta palautti SPV:n toisessa finaalissa takaisin mestaruusrekan kyytiin, ja siinä sivussa voitti playoffien pistepörssin. Vaikka Ihme, Väänänen ja Kohonen ovatkin pelipaikkojensa ehdotonta kärkeä Suomessa, olivat he vain kirsikka kakun päällä. Omia poikia oli joukkue täynnä. Poikia, jotka kävivät kokemassa kahdesti peräkkäin välierätappion, sitten pettyivät karvaasti finaalissa. Eivät pettyneet enää.

Huolimatta siitä, että SPV:llä on panostaa rahallisesti pelaajasopimuksiin, arvostan mestaruuden todella korkealle. Se rahakaan ei tupsahda taivaasta. Sen eteen pitää tehdä taustojen työtä siinä missä pelaajienkin kentällä. Koposen työ seuran menestyksen eteen ei ole jäänyt pelkästään penkin takana neuvomiseen. Toimistolla on painettu pitkää päivää.

SPV on hyvä esimerkki monelle pikkuseuralle siitä, kuinka pitkäjänteisellä työllä saadaan tulosta aikaan. Okei, resurssit ja mahdollisuudet voivat olla eri puolella Suomea erilaiset. Tai sitten tarvitaan Kurre Westerlund manageriksi, mutta silti.

SSV:n dynastia murtui viimeinkin. Monta vuotta sitä huudeltiin, mutta nyt se on totta. Huonolle ei SSV hävinnyt, ja he tekivät hienon finaalisarjan. Olen itsekin monena vuonna ollut “varma” siitä, että mestari vaihtuu. Nostan hattua SSV:n kavereille siinä missä SPV:n miehillekin sitoutumisesta ja intohimosta lajia kohtaan.

Kaiken nähnyt ja kokenut Mikael Järvi sanoi tuoreeltaan pettymyksen keskellä uran jatkuvan. Mika Ahonen totesi jo viime vuonna kysyessäni häneltä motivaatiosta monien mestaruuksien jälkeen, että “Kyllä se on se voittaminen mikä motivoi”. Huipulle on helpompi päästä kuin pysyä siellä. Sami Koski totesi, että poika pidetään nyt Seinäjoella. Ensi vuonna sarjassa on kuitenkin ärsytetty SSV. Ja sitten siellä on ne 12 muutakin.

Summa summarum, onnea SPV!

13-4 on surullista luettavaa tulostaululla. Varsinkin, jos olet häviämässä SM-finaalia kyseisillä lukemilla. SSV:n valmentaja Mika Ahonen ei kuitenkaan usko, että edellisen ottelun tuloksella olisi mitään merkitystä illan otteluun.

- En mä ajattele sitä niin, että olisi vaikeampi lähteä, vaikka tulikin murskatappio. Tänään on uusi peli edessä, hän toteaa.

Ahosen mukaan tappio ei vaikuttanut SSV:n leiriin millään erityisellä tavalla. Palopuheita ei kopissa pidetty.

- Ihan rauhallisesti otettiin, ja tehtiin normaalit rutiinit ottelun jälkeen. Bussissa sitten keskustelimme asioista. Katsottiin vähän miten se peli oli mennyt.

Mika Ahosen (takana) SSV on kovan paikan edessä. Vireystilaa neljänteen finaaliin on haettu suullisen esityksen kautta, jonka esitti kapteenisto Mikael Järven (edessä) johdolla. (Kuva: Markku Taurama)

YHDEN SUURIMMISTA SYISTÄ SSV:n romahtamiseen uskotaan olevan Timo Toivosen poissaolo. Ahonen ei halua mennä sen taakse, vaikka myöntää, että kyseessä on kovan luokan pelaaja.

- Totta kai hän on tärkeä pelaaja. Erittäin kokenut ja pallovarma kaveri. En mä kuitenkaan ole miettinyt asiaa Toivosen tilanteen kautta. Jokaisen on kannettava vastuu, kun kentälle menee, hän painottaa.

Salibandy-analyytikko Jani Hakkaraisen väitteeseen materiaalin kapeudesta Ahonen ei syty väittelemään.

- En mä kommentoi tohon mitään.

Viime vuonna “Amu” herätteli joukkuettaan viidenteen finaaliin soittamalla kitaraa joukkueen edessä ilman paitaa. Tänä vuonna valmentajavelho on kokeillut erilaista kikkaa.

- Käsikirjoitin sellaisen esityksen, jonka meidän kapteenisto esitti koko joukkueelle. Jätkät oli hymyssä suin, ja homma päättyi halailuihin, Ahonen valottaa erikoisia metodejaan.

Sitten se suurin kysymys illan ottelua silmällä pitäen. Pelaako Timo Toivonen?

- Pelaa.

Classicin uudella päävalmentajalla spekuloitiin siitä lähtien, kun Ray Backman lausui julkisuuteen kommentteja, jossa uumoili muutoksia tapahtuvan joko pelaaja- tai valmennuspuolella.

Backman siirtyy pois päävalmentajan paikalta, ja uudeksi päävalmentajaksi nimettiin Jarkko Rantala. Backmanin sopimus seuran kanssa on yhä voimassa.

- “Jakke” oli meidän ykkösvaihtoehto alusta alkaen. Keskustelut vakuuttivat lopulta tekemään tämän päätöksen, Classicin toiminnanjohtaja Pasi Peltola kertoo.

Peltolalla on selkeä näkemys Rantalan vahvuuksista.

- Hän on pelaajaläheinen valmentaja. Hyvä johtaja, ja hyvä reagointikyky, Peltola listaa.

PUHEET CLASSICIN sisällä tapahtuneista riidoista Peltola tyrmää. Mies kuitenkin myöntää, että joitakin ongelmia oli.

- Riita on todella vahva sana. Ei sellaisesta voida puhua. Joukkueessa oli erinomainen henki, mutta olihan kausi raskas. Muotoilisin näin, että pelaajien ja valmennuksen välillä oli paljon haasteita.

Peltola kertoo myös, että Backmanin antamat lausunnot medialle eivät vaikuttaneet päätökseen.

- Kyllä me olimme keskustelleet jo aikaisemmin hänen kanssaan.

Jarkko Rantalan fläpistä löytyvät ensi kaudella nuotit nuorten maajoukkueen lisäksi myös Classicille. (Kuva: www.skodacup.cz)

JARKKO RANTALALLE edessä on miehen omien sanojen mukaan mielenkiintoinen ja iso haaste.

- Onhan tämä hyppy tuntemattomaan. Nyt testataan tosissaan pärjääkö. Tilanne on siltäkin osin uusi, että joukkueessa on muitakin maajoukkuepelaajia kuin Seppälän Aki, hän naurahtaa.

Uutta työnantajaansa Rantala kuvailee seuraavasti.

- Hyvin hoidettu organisaatio. Joukkue on taitava. Mitä mä kaipaan lisää, niin tunnetta ja rytinää kentälle.

Rantala on noussut suomalaisten salibandyvalmentajien kärkinimiin muutamassa vuodessa. Maailmanmestarivalmentaja sanoo, ettei aina ollut yhtä innoissaan valmentamisesta kuin nyt.

- NST:ssä vietettyjen vuosien jälkeen oli aika luilla. Maajoukkueen kanssa touhuaminen toi uutta virtaa ja perspektiiviä. Toki tiedostan sen, että liigavalmentajan arki on karua ja raskasta.

VALMENTAJAVAIHDOKSEN MYÖTÄ pelaajapaketti pysyy siis suunnilleen samanlaisena Pasi Peltola?

- Kyllä. Vuoden 2008 finaalitappion jälkeen meillä on ollut hirveästi vaihtuvuutta joka vuosi. Nyt pyritään vähentämään liikennettä. Toki muutamia täsmähankintoja tehdään.

Ketä nämä täsmähankinnat ovat? Kuuluuko Tampereelle huhuttu Riku Kekkonen heihin?

- En kommentoi.

Kasvaako playoff-parta?

JJ: Yritystä on, mutta ei tällä leijumaan pääse. Eihän sitä nyt armeija-aikana oikein kehtaakkaan kasvattaa

AF: Jos kolme mustaa karvaa leuassa lasketaan parraksi, niin kyllä kasvaa.

Kuvaile mennyttä puolivälieräsarjaa.

JJ: Kahden tasaisen joukkueen taisto. Paljon voidaan vielä parantaa.

AF: Tiukka sarja Erää vastaan, puolustettiin hieman paremmin kuin vastustaja ja päästiin jatkoon.

Mikä oli oma roolisi sarjassa?

JJ: Nollata Raikamo (Sylvester) ja Kaartinen (Matias). Kovasti koitin myös hakea syöttöpisetettä, että ois “Pöllön” (Lasse Salminen) ohi päässy pistarissa.

AF: Oman maalin varjelu. Sehän se puolustajan tärkein tehtävä taitaa olla.

Kuka oli sarjan ratkaisija?

JJ: Meiltä löytyi 20 ratkaisijaa, mutta sanotaan Eemeli Salin joka raatanut hienosti koko kauden.

AF: Toni Lötjönen oli maalissa mies paikallaan. Otti monia tärkeitä torjuntoja ja piti joukkueen pelissä mukana huonoinakin hetkinä.

Kevät on pelimiehen juhla-aikaa. Aaron Fagerholm (etualalla) saa ylioppilaskirjoituksensa pakettiin juuri välieräsarjan alla. (Kuva: Anssi Koskinen)

Mitä ajatuksia välieräsarja herättää?

JJ: Paras mahdollinen vastustaja, joka omalla pelillä kaatuu aivan varmasti!

AF: Mukava fiilis pelata välieriä. Perjantaina aamulla saa viimeiset ylioppilaskirjoituksetkin alta pois ja pääsee keskittymään täysillä peleihin.

Mikä tulee olemaan roolisi?

JJ: Pelata omalla tasolla. Se riittää aivan varmasti.

AF: Samanlainen rooli varmaankin kuin puolivälieriässäkin.

Kuka ratkaisee sarjan?

JJ: “Pöllö” tais vähän säästellä Oilers-sarjassa. Ei taida säästellä enää.

AF: Juho Järvinen on yleensä kunnostautunut ratkaisijana näissä peleissä, ja toivottavasti myös tässäkin sarjassa.

Mikä tulee olemaan taisteluparisi rooli sarjassa?

JJ: Veikkaan, että antaa muutaman harhasyötön perjantaina joista isketään maalit. Ei pelaa sen jälkeen.

AF: Joni on varmasti Kooveelle tärkeä mies tolppien välissä. Maalivahdeilla on usein aika iso rooli näissä peleissä.

Mistä hänet muistetaan sarjan jälkeen?

JJ: Antaa perjantaina harhasyöttöjen jälkeen Nelonen Prolle jäätävän haastattelun.

AF: Eiköhän se jonkun hyvän torjunnan ota – toivottavasti ei kuitenkaan yhtään.

Mitä terveisiä lähetät hänelle?

JJ: Tervetuloa sunnuntaina Spiralille! Toivottavasti viime kerrasta jäi hyvä fiilis, nyt ei jää!

AF: Tsemppiä peleihin Joni, parempi voittakoon!

Joni Järviön tavoite täyttyi Oilers-sarjassa, kun Kaartinen ja Raikamo lähtivät kesälomille. Nyt pitäisi pysäyttää Järvinen, Tiitu ja monia muita tähtiä. (Kuva: Anssi Koskinen)